Dalmeisson on muunmuassa kiimassa, ja heittäytyy hyvinkin haastavaksi vouhottaessaan.. Sen lisäksi, että se ahdistelee monia lajitovereitaan, se on päättäny osoittaa kaiken lempensä myös meikäläiseen.. Eikä se todellakaan ole ihan turrrrvallista se.. Tänään oli juurikin se hyppelehtimisvaihe kiimankierrossa menossa ja ai luoja, että piti olla silmät selässäkin parsia kolaillessa.. Se seurasi minua, se ahisteli minua, välillä jotakuta lajitoveriaan.. Ja taas kohta se nuohos mun kimpussa. Satoja kiloja painavan eläimen kanssa, joka haluaa niin kovasti osoittaa olevansa än yy tee nyt valmis kaikenlaisiin lemmenpuuhiin ei ole ihan helppoo työskennellä.. En jääny kyselemään mittee se meinaa, kun tunki jo niin rajuotteisesti läheisyyteen.. Minusta siinä jo ylitty joku raja, mistä ollaan puhuttu.. Mä olen kuitenkin vain ihminen, enkä kestä kovin kovaotteisia huomionosoituksia. Kyllä, minä hupattelen käytöstavoista, siitä, miten mun kans ollaan.. Mä rakastan rapsutella, harjata ja paijata juu, mutta teen sen aivan pyyteettömästi.. Ja jos halutaan osoittaa takasinpäin jotain, ei pureksimista, ei rajua nuoleskelua, ei tönimistä, ei puskemista, ei potkimista, ei sitä ja tätä ja tuota.. Kyllä ne sen kaiken jo tietää, ku vaa vielä uskois.. Kiimahöyrötyksissä nuo asiat tuppaa ainakin unohtumaan..
 | |||
| Dalmeisson <3 |
Piti sitten melkein jo vähän suuttua aamulla, ku ei hetken rauhaa.. Ja niin saakelin rajuja pyrkimyksiä mun lähelle.. Ei väistä, ei työntämällä, ei komentamalla (niiku meikäläisen tyyliin "nyt ihan oikeesti pittää uskoa")... Missä se auktoriteetti oikeen on!? Ikinä oo ollu kovin hyvä komentelemaan, mutta hyvänen aika, jossain ne rajat menee kertakaikkiaan.. Sinne se jäi tuijottamaan käytävälle, ku huitelin kolan kanssa KAUAS kiimahirmusta.. Löysi sitten onneksi toisen hillumaan mukaan..
Kävin viime syksynä tilasiemennyskoulutuksen.. Siemennän siis elikot täällä itse. Ennen sen hoiti seminologi, jota harva se päivä täällä juoksuteltiin. Nykysin käy harvemmin, tiineystarkastuksia tekemässä.
Lehmien siemennyksestä olen ollu vähän kahta mieltä.. Mukavahan se on jos sonnipoika ois hommissa, mutta tajuaa sen näin tyhmempiki, että enhä mä voi koko navetallista haluta tietyn sonnin jälkeläisiä. Nöy wei. Ei se yksi ja sama voi ominaisuuksiltaan mitenkään käydä yksiin jokaisen kanssa ja ku lisäksi on noita eri rotuisia yksilöitä tuolla.. Onhan meillä sonni, Koepon Bowser Kasmir ET, tutummin Kassu tai Kasmir.. Hirveen kiva jäppinen onkin.. Ja rakastaa noita astuttavia.. Hiehojen seassa se elelee onnellisena, astuu ku sellane hetki koittaa.. Käy siellä joskus joku lehmäkin. Joka ei meikäläisen konstein tahdo tiinehtyä, muttei mitään vikaa sinänsä ole. Joskus hoidellaankin sellasia ongelmatapauksia, joilla on tiinehtyvyyden kanssa hankaluutta, jos syytä on. Minusta se vaan ei ole ihmisten yksinoikeus tulla hoidetuksi, jos ei tiineeksi tule. Ja se, että voi valita sinänsä sen tietyn yksilön, kenen kanssa lisääntyä.. Me ihmisethän se valinta toki tehhään, mutta ihmisten maailmassakin me ihmiset kyllä valitaan, kenen kanssa viittii sukua jatkaa. Ei siihen kelpaa kuka vaan.. Ja monikos nykypäivänä tulee raskaaksi erilaisten hoitojen ja keinohedelmöityksen kautta. Ei sen tarvia olla vain ihmisten etuoikeus, eihän?
 |
| Kassu |
Toivottavasti Dalmeissonilla nyt tärppää, siemennetty se ainakin on.. Olis ainakin rauhaisampaa sen suhteen.. Kiimahirmut kun tahtoo olla usein vaaraksi nii itelleen, ku lajitovereilleenkin.. Se reuhaaminen ja hyppiminen joskus voi saada aikaan tosi ikäviä tapaturmia, joiden seuraukset voi olla tosi ikävätkin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti