Justiinan kuulumisia...

Välillä vapaa-aikaa navettatöiltä.. Mimmi ja Justiina

Tässä on jo jonkin aikaa yhteistä elämää takana Justiinan kanssa.. Tuon pienen suuren ja suurenmoisen podhalanskipupsin kanssa.. On ollu aivan häkellyttävää, miten nopsasti se on lehmälandian eläjien kanssa tullu ystäväksi, ja se on osa porukkaa. On havaittavissa sellasia lähempiä ystävyyssuhteita tiettyjen eläinten kanssa.. Lempin kanssa varsin. Lempin kanssa pittää joka päivä useamman kerran käydä peuhaamassa. En oo kattonu tarpeelliseks puuttua, kun Lempi ihan ite vouhkaa Justiinan perään ja haluaa nuohota sen kanssa. Ne on tosiystäviä..

On toki vähemmän lämpimiäkin suhteita, koska Justiina ON melkonen Justiina, eikä kaikki vaan yksinkertasesti suostu toimimaan sen pillin mukaan. Sitte puistellaan päätä, että häviätkös siitä vanupallo vouhkaamasta.. 

Justiina on tuonu vauhtia ja vaarallisiakin tilanteita ja varsin värikkyyttä meidän arkeen. On jotenkin niin mukava sen kanssa tuolla tehä töitä. Joka paikassa se on mukana, ja jos missä ei oo mukana, niin se on yleensä Lempin kanssa pölhöilemässä. Tai sitte jonku hieholauman ympäröimänä, yks nuolee Justiinan tassuja, toinen sen naamaa, kolmas selkää ja neljäs häntää.... Ja Justiina nauttii osakseen saamasta huomiosta, ja varsinkin siitä herkusta, hiehonkakkelista, jota siinä ohessa on tarjolla ihan niin paljon ku napa vetää..

Tykkää se olla mukana myös Oikkupeikon pesussakin.. On varsinainen laadunvalvoja.. Siinä kohtaa, ku Justiina ei enää löydä sontaa suuhunsa, se on vissii riittävän puhdas. Ainakin se siinäkohtaa vaihtaa kohdetta ja alkaa raadella painepesurin letkua.

Ikävintä Justiinalle on se, että poikineiden luo ei voi mennä ihan samalla viisiin, ku ennen poikimista. Ihme kireyttä ilmassa heti, ku sorkat suunnillee näkyy, vaikka äsken oltiin niin kaveria. Eikä puhettakaan, että sinne mentäs tutustumaan tulokkaaseen ihan niin vaan, emät on ihan kohtalaisen äkäsenä, eikä siinä auta muutamat voimasanatkaan, joita se suutuspäissään sitte kuonostaan latelee. Sinne ei vaan oo asiaa. Pitää malttaa oottaa, että emä lähtee lypsylle, ja jossai kohtaa se tulokas vierotetaan kuitenkin. Ja siinä kohtaa alkaa Justiinan hoitovuoro.. Ainakin sen omasta mielestä. Koska nukkuu kaikkein mieluiten vasta vierotettujen vasikoitten kainalossa.

Justiina ja Kaktus-ensikko

Arkirutiinit on niin hallinnassa, että meillä on sellanen sanaton yhteys millo mennää mitenkin. Justiina tietää millo mennää mistäkin portista ja mihin suuntaan ja millon työt on tehty. Ja jos sattuu työt venähtää, meinaa uni vallata ihan väkisin kesken kaiken.. Sitte pittää huilia parsissa tai painella sinne vasikoitten luo, jos siellä niitä on. Toinen lemppariköllöttelypaikka on juottoryhmän rehujen päällä.. Kai se tuntuu niin mukavalta, ku sitte pentuset tulee kutkuttelemaan samalla, ku koittaavat sen alta saada evästä naamaariin.



Meillä on niin mukavaa pupsin kanssa.. Niin paljon hymyn kirvottavia tilanteita päivästä toiseen..

Lepposa startti..

Vuosi vaihtu ja päästiin sitä kyllä viime vuuen osalta sellasia etappia ylittämään, että voipi olla enemmän ku tyytyväinen vuoteen 2015. Eikähän tää vuosi pöllömmin alkanu, ilmottelin tuossa mittoja, elikkäs lehmien maitomääriä, jotka pittää tuotosseurantaan kuuluvan infota... Loppuraportti tulee, jahka nuo maitonäytteet saapuu aikanaan määränpäähän analysoitaviksi.. Pikkasen teetti nimittäin sorminäppäryyttä ja aivotyötä ja tuskastumishikkee, ennenku onnistuin saada aikaseks vuoden ekat maitonäytteet... Säkillinen meni näytepurkkia.. Arvelin, että riittääkö vielä sekää.. Aina ei voi onnistua, mutta kyllä nyt oli jo sen verran tuskastuttavaa touhua, etten tienny enää mitä tekis.. Käyttäjässähän se vika.. Tai siinä, ettei aina vaan tule keskityttyä niin satakympillä sen satasen sijaan.. Sitte se vaa menee päin honkia, ku on joku pikkuruinen asetus vähemmän oikein.. Tai sitte Oikku vetää herneet nokkaasa jostai olemattomasta, ja vaatii koko systeemin resetoinnin kesken näytteenoton... Neljäs kerta sitte lopulta onnistu..

Saatiin Mustikille postiakin... Fabalta/Viking genetiksiltä. Sonnisuositus, jahka sen siemennyshetki koittaa.. Se on kyllä sellane homma, että vaikka mahollisuudet saada niin loistava yksilö, että Faba/VG sen ostasi, on erittäinkin pienet, (koska eläinten laatu on nykypäivänä jotain aivan omaa luokkaansa) niin silti nuo kirjeet on ilahduttavia. Tietää, että ollaan oikeilla jäljillä jalostuksen suhteen.. Ja genomitestien ottaminen vasikoista on kannattanu. Tuo on yks seikka, miksi arvostankin tätä touhua. Että siellä jossain "päämajassa" Viking Genetiksikin uskoo niin vahvasti omaan tekemiseensä, omiin sonneihinsa, että näitä tuotoksia (eläimiä) halutaan testailla ja ostaakkin, koska ovat täällä suomessakin niin hitokseen hyviä! On helppo uskoa siihen, että ostaa loistavia sonninannoksia, kun niistä syntyneistä kakaroista ollaan myös kiinnostuneita, ku palikat oikein loksahtelee kohilleen, saattaa eläin valikoitua huuhteluihin tai ostoeläimiin.. En ehkä oo ihan selkokielisin kertomaan tätä kuvioo, mutta koittakee poimia jotain ajatuksentynkää, mitä ajan takaa..

Ai niin, tuohon maitomäärien ilmottamiseen palaten, keskituotos.. Ai hyvän tähen, että liikuttelin leikiten paskakolaa pitkin parsia ja käytäviä tuolla.. 11 000 ylitty viimeisimmässä mitassa.. Kyllä mie niin lässytin joka ötökän läpi, että ollaan sitä kyllä ainakin maailman hienoimpia kullannuppuja kertakaikkiaan.. Meillä on nimittäin ensikoita melkeempä puolet tuolla lypsämässä, ollu koko viime vuoden.. Välillä yli puoletkin.. Tässä on kiitollinen LEHMILLE, ProAgrian karjantarkkailijalle, Naseva eläinlääkärille, A-rehun immeiselle, noin niinku muunmuassa.. Tarvii aikas paljon erilaisia tyyppejä, asiantuntemusta, että tällasta tehhää. Kiitokset luottotyypeille lähitiloilla, joiden kanssa on ainakin maailmaa parannettu ja karjaakin siinä sivussa..

Nyt elellään sellasta aika seesteistä aikaa.. Ei mittää erityisempiä navetalla.. Ja kyllä muute nautitaan tästä tunteesta ja hetkestä, niin kauan ku sitä kestää.. Koska ailahtelevaista on lehmien kanssa elo.. Nyt voi olla rauhaisaa, ja huomenna joku katastrofinalku ainakin, jota selvitellään sitte ihan ajan kanssa.. Kumma, ettei nuo pakkaset enemmälti sotkenu arkea.. Vähän siinä oli lietekuilun jäätymistä, mutta onneks vaa vähän.. Vielähä tuota ennättää ongelmia ilmaantua, vaan suotta maalailla pilviä aurinkoiselle taivaalle...

Tästä on hyvä alotella tämä vuosi..