Näinä päivinä on kyllä jotenkin tuntunu välillä siltä, että tempasen sellaset itkupotkuraivarit ja heitän selälleen ritilälle ihan ite, ettei kenenkää tarvia tulla puskemaan minnuu sinne... Raivoon siinä, ku ei kukaan usko mittään, itken ja potkin ja kiukkuan.. Josko se vetäs lehmäjengiläiset sellaseen hämmennyksen tilaan, että kestäisivät edes hetken irti mun haalareista..
Jotenkin tuntuu, että kaikki vaa reppii, yks tukasta, toinen lahkeesta, kolmas kengästä, neljäs hihasta ja viies haluaa antaa sellaset kasvohoidot, että pysytään nättinä vielä ainakin kauan.. Joku huima sitte vielä puskeekin persuuksille, se on se pissis Missi.. Kyllä kuvittelis, että sellaisen nimen saanu pikku kakkiainen osais käyttäytyä nimensä veroisesti.. Jotenkin niinku hieno, ainakin kiltti ja sellanen arvokas kaikin puolin. Ja mitä vielä, on pahin pahis aikoihin. Se puskee, se potkii.. Sellanen etoelukka, alle kahen kuukauden. Ollaan ehkä muutaman kerran otettu neuvotteluja tuossa, miten täällä meitä palvelijoita kohdellaan.. Asiaa ei auta ne monet muut vöyhöttämässä siinä muuten siinä ympärillä, kellä mun housunlahe suussa, kellä hiha.. Miten siinä ittees puolustat.. Ja miten pidät jonkinlaista kuria.. Saati pidät sellasta neuvontaa näistä tavoista, miten täällä kuuluis olla ja elää.
Tänää arvelin, että talvi tulla jollottaa eikä mahda mittään. Että pakko se on ottaa aitatarpeita kyytiin, ja lähtee touhuumaan jos meinaan suunnitellun jalotteluaidan tehä, mitä ajattelin. Kohta on maa jäässä, eikä tarvia haaveksia tolppien pieksämisestä ainakaan maahan asti topakasti.
Kesä mentiin sellasella toisenlaisella aitauksella. Aurakeppilöistä saa tosi toimivan aitauksen kesäaikaan. Ei sitä lasikuituhöttöö käsissä!!
Talveksi olinki jo sumplannu mielessäni toisenlaisen..
Siinä huristelin pellolle ja parkkeerasin mönkijän kärrineen ja tarvikkeineen sinne.. Lehmät juos kilpaa kahtomaan, mitä mahtaa olla eukolla mielessä.. Olin vahingonilonen, etteivät päässeet lähemmäs, apureita tässä nyt vähiten kaipasi. Olivat siellä kesä-jalotteluaitauksen puolella..
Kovin pitkä se ilo ei ollu, ku sitte hutkulat ja umpilemmuset bongas mut sieltä vielä kauempaa... Ja niin vaan koko saakelin lauma piiritti meikäläisen ja eihän siitä hommasta sitte oikein tahtonut tulla mittään. Yhen tolpan ku löit olevinaan jotenkin maahan ja lähit seuraavaa reikää maahan sovittelemaan, ni jo oli joku hinkkaamassa päätään sinne just työllä ja tuskalla maahan pieksättyyn tolppaan. Joka ei ollu sitte riittävän topakasti kiinni heilumisesta päätellen.. Joku retuutteli mun takkia kärrissä, jonka olin jo siinä hikipäässä pois heittäny päältäni.. Isännän soittelin siihen mukiloimaan tolppia maahan, ku tällanen tappijalka ei niitä siihe saa hakattua mitenkään. Ku ei olleet niitä tavanomaisia himpun meikäläiselle sopivan ohkasia tolppia..
Hyvä ku syömässä rohkenin käyä, ku mielessä näin jo kaikki tolpat nurin hinkuteltuna.. Jos hinkutuskielto ei kiinnosta ketään sillonkaan, ku kiellän ja kiroan siinä vieressä, ni vielä vähemmän sitte, ku olen jossain muualla.. Iltahommilta myöhästyin vaan vähäsen, ku olin pyöritelly kaks lankaakin uuteen aitaukseen kiinni.. Ähäkutti! Saimpas sen valmiiks!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti