Pentusia satelee...

Tuntuu, että päivät menee aivan hujauksessa taas kerran, ja aina, ku ois jotai ajatuksia blogitekstiin, se häviää ku tuhka tuuleen, enneku ennätän koneelle mitää kirjottaa.. On mulla toki kännykässäkin sellane sovellusjuttu, mutta... Kömpelöö näpytellä mittää, ku osaa tavan tekstiviestiäkää kirjottaa ilman kirjotusvirheitä..

No mutta... Poikimisia on ollu viimeaikoina niin mahottoman paljon, että alkaa olla jo aivan sekaluutta näiden pienten ihanuuksien keskellä.

Viime kuussa syntyi kolmetoista uutta elämää.. Nimenantohetkiä on siis vietelty ihan urakalla... Tässäpä niistä..

Sonnipoikia
Mutaturpa, Machomies, Mauno, Maksi, MikkoAlatalo



Sitten lehmävasikoita...
Muisto, Marmelaadi , Muusa, Metsätähti, Madonna, Martta, Mars ja Marja

Nimien keksiminen on mun ihan mieluisimpia puuhia..

Tällekkin kuulle riittää poikijoita ihan riittävästi.. On riittäny haastetta, kun paljon poikijoista on ollu hiehoja, eli siis tuleevat ensimmäistä kertaa lypsyyn... Eivät olekkaan niin mutkattomia, ku nuo konkarit kiertämään tuolla.. Ja kaiken kiireen keskellä se tärkein on unohtunu, joten voi ihteesä syyttää, miks tää on nyt aika työlästä... TOTUTTELU!! Aiemminha hutkulat on jo kauan enne poikimista kiertäny robotilla ja ihan ite, ku on kerran tai pari neuvonu sinne, kaikkia tarvia ees neuvoa, nyt se on jotenkin päässy unehtumaan, ku näitä poikii niin järetöntä tahtia..

On oltu helisemässä, mihin nämä kaikki oikein mahtuukaan... Ei auttanu, ku alkaa muuttaa eläimiä toisenlaisiin karsinoihin ja niin vaan alko tilaa löytyä jokaiselle. Eipä ole tarvinnut tällaisia erikoisjärjestelyjä vielä tehhä, mitä nyt on tehty..

Hieholandiaan on siirrelty eläimiä, tai siis niillähän on nyt valtavat läänit käytössään, kun koko laidunnusala on koko porukalla käytössä pihattoaitauksen lisäksi.. Kaikkiaan parikymmentä siellä "laiduntaa", tosin eväät on tarjolla ruokintahäkkilöissä, kun on tuo laidun jo vähän kehnonlaista pöppänää.. Kiire ei ole niitä sieltä sisälle ottaa.

On kyllä ratkiriemukasta seurata, kuinka eläimet ulos männessään saa ihan tolkuttomat hebuliinit! Vaikka siinä saattaa aina aitaremppaa vähän tai vähän enemmän ollakkin, niin se riemu ja se vauhti.. On se sen arvoista. Siellä pullistellaan ja mitellään oma paikka laumassa, harmittaa, kun en ennättäny nähhä miten meni LiljaLellipennun kohtaaminen lehmien kanssa.. Se kun nimittäin on niin mahottoman pieni, ja niin mahottoman itepäinen ja kuvittelee hallitsevansa ainakin koko maailmaa.. Lennätelly noita holstikkihiehoja ku rukkasta tuolla, vaikka on paaaaljon pienempi, ku kukaan. Ei se koko, vaan se tahtotila näkkyy ratkasee.. Voi kun saisin samaan kuvaan Liljan ja Jätin.. Ja voi, ku oisin ollu näkemässä niie kohtaamisen.. Liekkö saanu Jätti selkäsaunan Liljalta.. Vai toisin päin..

Vasemmalta Kerma, Lutukka ja Lilja

Kyllä mie aattelin, että sen polosen ego polkeentuu sinne liejuun ja pahasti, ku menee lehmille pullistelemaan.. Siinä ku kävi niin, että myö vietii Lilja ja Lutukka hieholandian puolelle, Kerma oli siellä sitte syrjäytymässä, kun noi toisenrotuiset tuppaa olla vähän roturasisteja, eikä tykänny vissii niin poikkeavan värisestä tyypistä.., Koko muu jengi oli laitumen puolella.. Siellä ne reppanat vieläki mulle valittaa, ku eivät uskalla sieltä tien yli laitumelle tulla.. Mahoton möykkä, ku niitä menee moikkaamaan. Tänää Lutukka oli kyllä jo rohkistunu, ja tullu sieltä laitumen puolelle.. Mölis mulle ihan suoraa huutoa, niinku olisin muka hänet sinne unohtanu... Piti käyä sitä lohduttelemassa hetken aikaa..

Alkaa siellä olla melkonen joukko eläimiä ulkona.. Kaikkiaan kakskymmentä taitaa siellä liehua. On aidattu metsää suojaksi ja on pihatto, missä myös on suojaa.. Ruokaa ja vettä on tarjolla kahessa paikkaa nyt, kun sitä vähemmän enää näkyy maasta nousevan.

Tästä jatketaan kohti seuraavia poikimisia... Eiköhän Kaura, Ilmaveivi ja Indico ja Kissi ole vuorossaan seuraavat ihan piankin... Huhheijaa... Kohtahan se loppuu jo kapasiteetti tuosta Oikkupeikosta, ku lypsäjiä tupsahtelee lisää tätä tahtia..