Isännällä alko taas ahkerointi paskakkeliinin kanssa.. Siitä sitä riemua riittääki hetkeks aikaa. Työnjako on aikas selkee. Mie huseeraan lehmien kanssa navetalla ja isäntä hoitelee paskahommat.. Tai ainaki noi tollaset paskahommat. Mie hoitelen sitte muita paskahommia.. Vaikka lantakonneen narunvaihon. Hmmmm.... Ja kyllä, sitä on monesti kyynärpäitä myöten sonnassa niissä kekkereissä.. Ja saattaa sitä sontaa riittää muuallekki. Yök.
Tänää nyt kuitenkin nuo peltohommat pääs jatkuu eka rehunteon jälkee sonnanajolla, ku eka Vimpula oli pitäny töyhtöhyyppäpoikueen pelastusoperaatioo useemman päivän.. Siellä ne tais olla ihan useamman viikon, eikä niitä pois sieltä tuntunu saavan sitte millää.. Yks sillo, toine joskus.. No loppu hyvin kaikki hyvin ja nekkii pienet lentokyvyttömät eläjät pääs jatkamaan elämäänsä turvallisemmille mestoille.. Herää ihan oma lapsuus mieleen noista Vimpulan pelastusoperaatioista.. Niin sitä oltii siskon kanssa pelastamassa kaikki maailman eläimet ainakin.. Ja piettiin muistotilaisuuksia kuolleille pikku tirpoille ja mitä nyt satuttii löytämään. Niin tekee Vimpulakin, ja se eläinten arvostus ja kunnioitus lämmittää sydäntä. Osottaahan se, että elämää, olkoon kenen hyvänsä, kuitenkin kunnioitetaan, ja kuolemaa myös. Se voi kuulostaa aika ristiriitaselta, kun seuraavassa hetkessä ite tuuppii eläintä teurasautoon tai odottaa eläinlääkäriä tekemään viimeistä palvelusta.. Että missä se kunnioitus ja arvostus on, mutta sydämessään tietää, että ratkaisu on eläintä ajatellen se paras ollu joka kerta. Mut kyllä, itkut tirahtaa niiden päätösten edessä herkästi. Ja ihan suututtaa joskus, miks se kuolema ja noi päätökset on vaan aina aika-ajoin läsnä. Yhtäkään eläintä ei haluais pois laittaa, mut syistä vaikka sitte tuonnempana.
Nyt ajellaa sontaa jokatapauksessa..
 |
| Onko riittävän hölmistynyt katse, "mistä sää oikeen puhut?" |
Olin tossa takakierron tyyppien väliaitaa siirtämässä, ja ihmettelin ku ei Jalo liikaha sitte millään pakkivaihteelle.. Jätti tollotti siinä hyvän matkan päässä Jalosta sen perässä käytävällä. Onhan tossa ollu aistittavissa, että joku Jalon ja Jätin välillä hiertää. Mut jumankekkuli, ku juostaan melkeen päälle, ku Jätin edeltä pittää jonnekkin ryntäillä karkuun.. Kysäsin Jätiltä onko se kakaraa pelotellu, ku tupsahti Jalon jälkeen käytävältä. Ilmekkin sen kertoo.. "Mistä sä oikeen puhut"... Niin varmaan.. Jätti on tainnu olla vähä tuhmana...
 |
| Anarkisti enjööys viilentävästä tuulesta |
 | ||
| Kaunotar kesälaitumella |
Isäntä paahtaa pellolla ja emäntä kuvailee ystäviään samalla, ku kiertelee aitauksia... Aikas nauttivilta näyttäävät.. Varsinkin, ku tuuleksii mukavan viilesti. Ei oo ötököitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti