tiistai 14. heinäkuuta 2015

Remppaa..

Aamusella oli lantakoneen kanssa vähä ongelmaa ja siinä alettiin askarrella sitä toimintaan...

Se on ihmeellistä, että missää ei näy ketään, ku niitä tarvikkeita sinne kokoaa korjausta varten... Vaan ku laittaa rälläkän tulille, ni on apureita tarjolla ihan rivissä ja jonossa.. Kaikki haluaa osallistua.. Luulis, että eläimet pelkäis moisia laitteita, vaan höpönhöpön, nää nähtävästi rakastaa niitä..

Mieleen tulvi viime kesän navettaremppa-aika.. Ku tuon Oikkupeikon takia piti tehä aika paljon muutostöitä. Suunnittelijoilta lähti lippulappuset kätösistä ja apujoukkoja roikku joka puolella.. Kohtalaisen jämäkkää seinää purettiin aseman kohilta ja piikattiin lattiaa, ja mitä tekee lehmät... Rivissä siellä napottivat kahtoa, miten vois olla avuksi. Murtautuivat pariin otteeseen yön aikana remppa-alueellekkin..

Arveltiin rauhotella robsun käyttöönoton ajaksi remontti ja viikoksi sen jälkeen.. Luultavasti robottihommat ois sujunu vieläkin joutusammin, jos vaa ois annettu remppamiesten puuhastella sekin viikko.. Ku miehet palas hommiin, piikkausta ja rälläköintiä oli seuraamassa robotin luona taas rivi lehmiä.. Ja kyllä, murtautuivat sillonkin aitojen läpi remppa-alueelle...

Yks yö soitteli Oikkupeikko, "hätäseis painiketta painettu"... hymähdin mielessäni unenpöpperössä, että nyt mie kyllä kuulin väärin, että höpönhöpön.. Sitähän pitäs painaa ihan robottihuoneesta. Isäntä oli jo lähteny kahtomaan, mikä siellä on meininki.. Minä painoin vaan silmät kii hymyillen, et kaikkee sitä kuuleekin.. Kohta soittaa isäntä "lehmä on ****le robottihuoneessa", sillo löyty jalkoja meikäläiseltä.. Hiltsuhan se.. Onneks kaikista mahollisista just se, koska tahtoo olla niin rauhallinen vaikka taivas putoais.. Joten isompia vahinkoja ei silläkää tutkimusmatkalla sille tapahtunu.. Olipa nähty sekkii.. Vähän otti harjatellinki itteensä, mut ei muuta. Ilman Hiltsua meillä ei ois ollu aavistustakaa niistä kinkereistä ennen aamua, joten jotain positiivista siitäki tilanteesta revittiin..

remppatunnelmia viime kesältä


On käsittämätöntä, miten uteliaita eläimiä osaa lehmät olla. Ja ku tuttu ja turvallinen ympäristö on, ni ei ne rälläkän äänetkää aiheuta muuta, ku ylitsepääsemätöntä uteliaisuutta. Siinä kinastelevat kuka saa kahtoa lähimpänä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti