sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Rakkauella hämmennelty..



Ruokinta on yks haastavimmista osa-alueista tässä hommassa.. Meillä on aperuokinta ollut vuodenpäivät suurinpiirtein. Rakastan tehä mössöjä lellipentulehmille. Ja ne rakastaa mun mössöjä. Maitomääristä ja tyhjenevästä ruokintapöydästä sen näkee.. Tarkkana on oltava kuitenkin jatkuvasti. Niin ällöltä ku se varmaa kuulostaaki, ni kakkeliinin koostumusta on seurailtava jatkuvasti.. Ja tietokonneella kahtelen rasva/valkuais-suhteita yleisesti ja eläinkohtaisesti, ne kertoo onko ruokinta miten vahvaa. Liian vahvastakin tulee ongelmia, samaten liian laihasta. Maidosta ottaa maitoautokuski näytteitä joista sitte tulee tuloksia solupitoisuuden, valkuais- ja rasvapitoisuuksien lisäks ureasta, joka on kans yks mittari ruokinnan onnistumisesta.

Mitä se rakkauella sotkettu mössö sitte pitää sisällään, että maistuu noille niin loistavasti?
Vilja, rypsi, kivennäinen.. Ja ennenkaikkea parasta laatua, säilörehu. Boonuksena vielä ruokintapöydälle laitellaan kuivaa heinää paljon sinne ja tänne, josta halukkaat voi käydä syömässä sitäkin. Se on kyllä sellanen, joka pitää sen kakkeliinin koostumuksen hyvänä ja ruuansulatuksen kunnossa. Mielellään ne sitä syövätki. Joskus tuntuu jopa ressaavalta, ku mikään määrä apetta ei tunnu riittävän ja sekottajasta alkaa kapasiteetti loppua, ettei enempää voi yhellä tiellä tehä. On tehtävä toine annos vielä perään.. Toisaalta se on selkee viesti onnistumisesta ja siitä on syytä olla ilonen.

Nyt lisähaastetta tuo säilörehu, joka on tätä uusinta satoa.. Siinä on sitte pohtimista näissä määrissä, että mitä uskaltaa minkäki verran laittaa.. Ettei tuu mitää ongelmia kenellekkään eläimelle. Saa nähä miten tässä käy.. Toistaseks menny aika hitsin hyvin, ku on laitellu monenlaista erilaista säilöö sekasin.. Toivottavasti menee jatkossakin.

Mitä tekemistä tolla kuvan kakkelista muotoutuneella sydämellä tässä kaikessa on? No se on niitä arjen onnenmurusia, mitä pienetkin asiat tuo.. Ja oikee koostumus kakkeliinissaki voi olla onnenmurunen.. Tai kulkiessaan huomattu lattiaan piirtyny kakkelisydän.. Hymyilyttää se sekin.. Onnea on, rakkaudella ruokitut onnelliset lellipentulehmät, jotka tälläkin hetkellä tuolla mussuttaa apettaan märehdittäväksi.. Taisin onnistua tänäänkin hämmentämään niille maittavat mössöt..







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti