Ai että kirjaanko..

Tuossa oli jokunen lääkitys ja poikiminen, siitähän se ajatus sitte lähti.. Kirjottaa vähän tästä kirjaamisen ilosta..

Lehmä poiki, no ensinnä tietenkin huolehdin, että sille tarjoillaan, hellunherätystä ja kahotaan vointia, tarvittaessa lääkitään vähä kipulääkettä.. Kippee kai se on lehmäkin, jos on ihminenkin synnytyksen jäliltä..

Lypsylle pitäs pian siirtyä, saapi varmistettua pentusen terninsaanti.. Ensinnä pitää kirjata... Siitä ku poikimakarsinalta lähen liikehtimään, kirjaan ensin poikimisen siemennyskorttiin. Siitä seuraavaksi seinäkalenteriin, että osaa kahtoa kiimankiertoa ja siemennysajankohtaa, kunhan on saanu aikansa lepäillä.  Kutakuinkin pari kolme kuukautta..
Hilpasen koneelle, kirjaan robsun ohjelmaan, että poikinu on. Avaan laskentakeskuksen ohjelman, ja kirjaan poikimisen sinne.. Kaikenkaikkiaan neljä kirjaamista.. Eikö vähempiki riittäs.. Nyt lähetään kuitenkin lypsylle.. Pentunen on juotettu ja emä hoivaa pientään niin suurenmoisella antaumuksella, korvia myöten on imeskelty ja nuoltu.. Sitä on niin mukava seurata.

Ai niin, se lääkitys.. Se sai kipulääkettä.. Ensinnä kirjaan sen sinne samaan siemennyskorttiin... Sitte lääkintävihkoon, joka täytyy siis olla, syystä jota en ihan tiedä. Sinne kuitenkin tulee kaikki hoidot, siinä järjestyksessä, ku on mitä kenellekki annettu tai tehty, kirjataan kuka teki, mitä teki ja miksi.. Sitten sinne robsun tietokantaan.. Eikä siinä vielä kaikki... Tiedot pitää lisätä myös Nasevaan. Joten tietokonejuttuloita senkin tiimoilta..

Tärkeehän se on, että on ylöslaiteltu kaikki mahollinen.. Mutta miksi pitää tehä niin hirvittävän moninkertaista kirjanpitoa?

Tänään jutustelin muutenkin tästä byrokratiasta, kuulin siis kuulumisia jostain istunnosta, jossa oli selvennelty jotain tukijuttuja.. Tuli äkkisestään sellanen tunne, että väsytystaktiikkaahan se.. Varmasti joku tilallinen väsyy siihen kirjaamiseen ja kirjaamisen kirjaamiseen.. Sillä tipahtelee tila jos toinenkin pois pelistä.. Pahinta on se, että kaikessa siinä tukiviidakossa on niin paljon tietoa, jota ei oikeastaan mistään edes löydä. Silti olisi vaan oltava aivan yli-ihminen kirjauksineen, koska inhimillistä erehdystä ei tukiasioissa ole. Virhe tarkottaa sanktioo.. Ja sanktiot osaa vissii olla melkosen tuntuvia..

Mä kirjaan, ja kirjaan vielä vähän lisää.. Että jahka joku tarkastaja tulee, voin väsyttää sen noilla kirjauksilla.. Ei ole varmasti kovin palkitsevaa työtä senkään työ. Moni on aika pahana, ku joku tarkastus sattuu kohalle. Mutta.. Neki vaan tekee työtään. Ja valvonta on kuitenkin hyvä asia, kunhan siinä on kohtuus mukana..

Että kirjailemisiin...