Lentoharjoituksia ja mysteeri...

Eilen tein varmaan elämää suuremman oivalluksen.. Siinä itteeni ku keräilin kasaan ja takas jalkeille, tajusin, että ihan oikeesti sillä kaikella paskalla on vaa paikkasa tässä maailmassa.. Ja lupaan ainakin yrittää muistaa miltä se tuntu, ku sitä paskaa ei ollu antamassa pitoja rapussa, ku Justiina seuraavan kerran lompsii paskatassuillansa navetan yläkerran toimistotiloihin.. Lompsikoot.. Kehun sitä. Se vaan niin koko sydämestään haluaa suojella kaikkia, kaikelta pahalta.. Kaiken sen paskan on vaan tarkotus turvata miun kulkua rappusissa, ja vissii joka paikassa..
Olipa nimittäin sellaset lentoharjotukset, ku puhdas ja liukas rappu vei mennessään, ja meno oli aivan holtitonta.. Kai mie kylelläni tai miten lie sitte loppuviimein siellä alapäässä rappusia reuhotin.. Mietin, että jäinkö henkiin, kuolinko, mihin koskee eniten ja mihin vähiten.. Sitte tuntu siltä, että kuolenkin nauruun.. Ei vaan voi ittelleen mitään, että heti tulvi mieleen, miltä se lentoharjotus mahto oikeesti näyttää.. Ja sitte siitä naurusta ei meinannu tulla loppu millään.. Siitä riitti iloa pitkälle iltaan ja poika kahteli ku hullua, yhtäkkisille nauruntyrskähyksille kyliltä kotia päin ajellessa.. Mustelmaa ja kolotusta, ei onneks sen kummempaa.. Koskoo vaan vähä erikohtaan, ku yleensä, että eipähä tässä hätiä.

Justiina, the pullukkapodhis, joka on alkanu jotenkin muistuttaa emäntäänsä myös ulkomuodollisesti,  on raahannu niin ihme kamaa pitkin navettaa viimepäivinä, että en oikeestaa enää ymmärrä mistä sitä kaikkea oikeen löytyy!?!? Lehmien parsissa on kenkiä, vassulassa jalkapalloo, iltahommilla toi mulle jonki ihmeen tiivistemassaputkilon (tyhjä onneksi) niin ylpeenä, että ihan hyvä jottei halennu ylpeydestä.... Shamppooputelinkin (tyhjä onneksi sekkii) se oli vasikoille vieny, arveliko lie niitten olevan pesun tarpeessa? Vaikka minun silmään ne on ihanan puhtoisia pikku kakkiaisia.. Sen omalle paikalle oli raahannu teippirullaa kaksin kappalein, sähköjohtoo (sellanen rulla). Kysymys vaan kuuluu mistä ihmeestä se tuon kaiken kulettelee!? Siinäpä sitä on mysteeriä selviteltäväksi.. Vaan on se jumankekkuli ylpee kuletellessaan noita aarteitaan..

Personal guardian angel Justiina

Lemmuskat oli tuossa jonki aikaa ihan arestissa, eihän sitä karkailua yksinkertasesti kestäny enää.. Nyt ollaan taas palattu ulkoilun iloihin, olipahan eilen riemua kerrakseen, ku portti aukis. Saatiin viriteltyä niihin epämääräsen näkösiin aitoihin virta kulkemaan edes jotenkin.. Justiina tottakai jo intoo täynnä ootteli, ku lehmäjengi jonotti portin aukasua.. Muutamat kävi kokeilemassa aidalla nojailua ja tuli siihen tulokseen, että sieltä saa jo sellaset tällit, ettei toinna mennä.. Tänään olikin sitten liian tuulista ja liian kylmää arvon lehmien mieleen, eikä ne viihtyny ulkona kymmentä minuuttiakaan. Laitoin suosiolla portin kiinni ja jätin lehmät sisälle, ettei kovasti veto kävis ovelta ja palelluttais lehmäpolosia. Olihan totisesti tuuliainen ja pakkanenkin! Tupaaki piti ihan lämmittää ajatuksen kanssa, ku tuntu kylmä tunkeutuvan väkisin sisälle.

Mukavaa viikonloppua lukijoille!!