perjantai 30. syyskuuta 2016

Tilan touhuja..

Jos ei voi olla lehmä, ni eipä olis pöllömpää olla Podhalanski.. Tyydyn olemaan ihminen.. Muttapa joo.. Justiina on vissii vähä työssäuupunu tai jotakin, ku on kahtonu tarpeelliseks viettää yövuorot köllötellen mökin terassilla, eikä työmaallaan.. Sempä vuoksi Tuhti on kuvanmukaisessa olotilassa yksin ahkeroidun yövuoron jälkeen aamusella.. Uupunu sekin pikkunen.


Siirreltiin muuten vähän ötököitä tuossa.. Hiehoja. Tarkotus oli siirtää tiineitä hiehoja toiseen paikkaan ruokintapöyvän toiselle puolelle. Kamala oli se tunku.. Koska se oli nii huisan jännää ja uutta ja ihmeellistä ainakin. Ainoo vaa, että siellä kulkuväylällä tuumaili tasan kaikki ne, joitten ei ois tarvinnu sinne toiselle puolen edes mennä. "No ei se haittaa, jos sinne menee vähä muitakin".. Nii varmaa. Ku lopulta se oli toinen puoli tupaten täynnä, niin, ettei sinne enää oikee sopinu niitä "oikeita" ötötköitä ollenkaa. Mukkemakkeliini ja Murunen varsin nautti vaihtelusta ihan vallattomina ja veteli edes takas mahottomassa hepulissa.. On erikoista, että suunnitelma on saada tietyt tyypit siirtyy johonkin, niin se aina menee nii, että sinne johonkin on menossa just kaikki ne muut.. Mukkemakke kyyläs tilaisuutta pukitella takas sinne johonkin, ku koitettii tyhjätä sieltä jostain niitä ei sinne kuuluvia takasi omaan karsinaansa. Meillä ei oo eläinten siirtely millonkaa hermoja kiristelevää puuhaa, vaan just niin päinvastoin. Kyllä jos ei muullon, ni sillon tirskuu mahanpohjasta asti. On nii höperöitä nuo ötökät.

Poikimisiakin on ollu aika kiitettävän paljon, ja lisää ootellaan minä hetkenä hyvänsä.. Kartsi poiki söpiksen pienen sonnipojan, mutta surku sentään, että sitte se oli poikimisessa jotenkin saanu jonkinsortin jumin, että ei päässy ylös. Eläinlääkäri on sitä käyny tottakai hoitamassa kahteen otteeseen, muttei siitä mainittavaa apua ole vielä ollu. Nartsi oli vaa sen kokoluokan pentunen, että on saattanu vahingoittaa jotain emässänsä syntyessään.
Mutta.. Kashmir suurenmoisena suurisydämisenä lemmusena otti Nartsin hoitaakseen, kun Kartsi keskittyy nyt toipumiseen. Huolenpito on liikuttavaa. Kashmirilla on omakin ipana, Nadia. Jonka se poiki samana päivänä, kun Nartsikin synty. Nyt toivotaan koko sydämestä, että kainaloinen Kartsi saa jalat alleen muutoinkin, ku nostotellingin avulla. Voin vannoa, etten ennen seuraavaa kertaa taas varmana mee kehuksimaan sillä, ettei meillä oo halvauksia ollu niin, että olis kettää jalattomaksi vieny. Koska juurikin ennen Kartsin poikimista erehdyin ääneen sanomaan... Ja jonkin sortin halvausta Kartsilla nyt on, sen lihasjumin lisäksi.. Ne "pitkään aikaan ei oo" jutut kannattas vaa aina jättää sanomatta.. Sen on saanu huomata kyllä liian monta kertaa.

Onnentoivotuksia latelin Eetlalle, joka tämän päiväisen mittalypsyn tiimoilta tuli viiskyt tonnariksi. Ayshiret vaan on niin... Loistavia.. Ja Eetla eritoten, ja sen jälkeläisiä niin vaalitaan, toivotaan Eetlan jälkeläisiä vaan lisää lypsämään.. Kaksi tytärtä on lypsyssä nyt, ja ainakin Punkero on äippäänsä tullut, viime kaudellaan lypsi yli 14000!

Että semmosia tuulia täällä...





2 kommenttia:

  1. Lehmien kanssa arki menee huiman nopeasti. Ainakin meidän arjessa, yleensä joka päivä jotain jännää. Olen vasta 10-vuotias mutta ei muu minua kiinnosta kuin lehmät ja hevoset. En tarvitse erikoisia älypuhelimia yms. Muuta, näin elämä on hauskempaa. Eläinten parissa. -Sini

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista