Voisimpa olla lehmä.. Sellanen ajatus tuli viime viikolla, ku koko kroppa tuntu lähinnä jyrän alle jääneeltä. Ei mitää flunssaa, oli vaan niin kankeena koko ruoto, että ei oikein tienny miten perin olis koittanu liikkeelle selviytyä, enneku alko lihakset lämmetä työnteolle..
Siinä navetalle kävellessä tulin miettineeksi, pitäskö seuraavalle viikolle ihan varata aikaa johonkin lääkäriin tai vaikka hierojalle.. Verikokeissa kai tuo ois käytävä ainakin.. Ku syytä ois kyllä, aikaa vaan olevinaan ei. Siis varmaan niillä lääkäreilläki on enemmän aikaa ottaa minnuu vastaa, ku mulla aikaa sinne mennä.. Enkä kyllä sitte edes varannukkaan, arvelin, että tällasena aikana vaan sairastuisin siellä käyessä, ku joka toinen vähintään siellä rykii ja räkii flunssapöpöineen..
Mietin miten helppoo se ois olla lehmä.. Ei tarvihteis miettiä tällasia.. Joku muu tekis senki. Eläinlääkäri pölähtää kuitenkin tänne viimeistään aina kahen kuukauden välein ja kaikenlisäks näkkyy käyvän useamminkin, ku vaa aihetta on. Illidallukkaaki hyysänny monena päivänä..
Lehmiä ku kyylätään tarkemmin, ku mitään. Monenko ihmisen lämpö mitataan vähintää kahesti päivään automaattisesti, ootpa terve tai sairas? Joka ikinen päivä kyylätään ja joinain päivinä vielä tarkemmin, jos on jotai ihmeteltävää ilmaantunu. Joku vois minunki vointia katella samalla viisiin, ja sitte tehä jotain jos siltä vaikuttaa..
Miten olis niin lepposaa, ku alkas vähänki kropassa lämpö nousta tai laskea, niin heti ois joku kyselemässä ja korvanpäätä kokkeilemassa, että onko kaikki ihan hyvin, että lähettäskös tonne saikkuriin köllöttelemään ja kahtelemaan, mikä se nyt noin.. Eikä tarvihteis ees ettiä sitä aina kadoksissa olevaa kuumemittariakaan! Senku makoilis vaan ja oottelis jonku hoitavan, KAIKEN.
Kyllä lehmien kelpaa... Jos makoilet "liian" pitkään päivänokosilla tai ilta tai aamunokosilla, niin varmana on joku kohta koputtelemassa, että mikäs se nyt oikeen on, ku ei oo noustu sieltä vielä.. Se terveystilan kyylääminen on niin maksimaalista, että sellanen kyyläily pitäs saada meille ihmisillekki! Tunnistimet vaan kaulaan ja kyyläämään.. Meikäläisen mielikuvituksella kyllä juohtu mieleen monenlaisiakin konsteja tähä terveydentarkkailuun..
Nyt, ku tässä jo varmaa kuukauden päivät olen turhaan vouhkannu joka helekutin yö noita odotetaan poikivan tyyppejä, olisin niin mieluusti lehmä. Vois joku muu kyylätä ja ite voisin nukkua.. Lapset kahtoo netflixiä illat.. Myö kahotaa lehmiä. Livekuvaa navetalta, telkkarista.. "Onko tolla Liljalellipennulla toi häntä tänä iltana jotenki erilailla, sillee, että se vois poikia", aamulla todetaan ettei ollu... Ei ollu seuraavanakaa iltana.. Eikä varmaa vasta ku tänä iltana, ku olen kaikessa yksinäisyydessäni täällä koira- ja lehmälauman kanssa.. Sillonhan on paras hetki varmaan poikia kaikkie noitten kolmen.. Ehkä neljänkin..
Isäntäähän tuo vähä taas nauratti ja silmiä pyöritteli, että jo taas on emännällä aatokset, pitihän se kertoa sillekki, et mie oikeestaa haluaisin olla lehmä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti