Löytyhän se..

NUUNUU

Pitkään oon tässä tuskaillu ja miettiny ja pläränny tulevia poikimisia.. Yli puoli vuotta ainakin..  Katsellu myynti-ilmotuksia, tuloksetta.. Tilasonnia ei vaan oo löytyny.. Tosi arka olis kyllä ostamaanki.. Nuo pöpöasiat ku arveluttaa niin kamalan paljon.. Karjassa on monia monia helmiä, joiden jälkeläisiä, lehmävasikoita kyllä haluaa pitää ja vaalia, vaan ei tilasonnimatskua, ei sitte millään.. Tulossa on, joskus sitten myöhemmin sellasia genomeiltaan kenties kelvollisia (ainakin emä ja isä on), ja suvultaankin soveltuvia. Mutten voi oikein enää odotella.. Olen niin kyllästyny, kun on sellasia ongelmallisesti tiinehtyviä eläimiä, enkä saa niitä tiineeksi sitte mitenkään. Tilasonnille me niitä ennen laiteltiin.. Nytkin on Löövi ja Lely sellaset hankalat.. Ja varmaa joku lehmäki löytys, vaan sonni uupuu..

Eilen taas surffailin netissä, etsin myytäviä, katselin tulevia poikimisia, millaisilla sonneilla kukakin on siemennetty, eikä kertakaikkiaan vaan sellasta järkevän olosta tuntunu löytyvän. Jos emään olis enempi, ku tyytyväinen ni isässä joku mätti ihan tarpeeksi.. Joko sitä on käytetty muillekki tai sitte indeksit ei ollu iha sitä mitä oisin kaivannu.. Sitte mulla välähti.. Liljalellipentu ja Kermahan poikii ihan pian, miten olis sellainen Brown Swissi sonni? Ensin se vaikutti ihan hyvältä idealta, mutta sitte ei kuitenkaan.

Saunan päälle isännälle sanoin, että josko vielä kahon nuo tämän hetkiset sonninpentuset.. Niko oli jo poissuljettu, koska sen emä on tosi keljuluonteinen, vaikka lypsääki ku huima. Ja mitä enempi kaivelin infoa Nuunuusta, sen varmempi aloin olla. Tässä se ehkä on. Meidän tilasonni.. Isännälle siinä hulupatin intopinkeenä Nuunuun emän tuotoksista, pitoisuuksista, Nuunuun iskän indekseistä.. Nuunuun emänemän tuotosvuosista, ja ihan kaikesta mitä mieleen juolahti asian tiimoilta ja varmaa muustakin. En tiiä tokkopa kuunteli ollenkaan, ku lehtee siinä samalla lueskeli, mutta ainakin se oli olevinaan ihan kartalla näistä asioista ja kehu, että kylläpä joo Nuunuu kannattaa jättää kasvamaan.. Mikä ilahduttavinta, Nuunuun emä on sellainen spesiaalitapaus.. Meillä on paljon yhteisiä ja mukavia muistoja.. Nuunuun emä on kyllä myös tuotokseltaan ihan parhaimmistoa.. Viime kauden 305 tuotos oli kuitenkin 12518kiloa mammia.. Pitoisuuden ja solut oikein hyvät.. Ei ollenkaa pöllömpää.. Rakenteeltaankin ihan soma ja utare sellanen, että robottiki tykkää..

Tänään sitten kerroin Nuunuulle, että otan eiliset sanani takas.. Ku eilen vielä olin sitä mieltä, että välityskuski vois sen tulla viemään jo häiriköimään ja pahoinpitelemään jotakuta muuta.. Kerroin sen sille ihan ääneenkin.. Että kyllä se on nyt niin, että sie Nuunuu kullannuppu jäätki meidän iloks ja riemuks tänne elämään.. Vähän meiä pittää noita käytösjuttuja vielä harjotella, mut eikös tuo tosta ala jossai kohtaa hiffasta, että immeisiä EI mukiloida mustelmille..

Isäntäki siihen tuli kysymään iltatöillä, että no kukas se Nuunuu nyt oikee on.. Ja ku menin Nuunuuta huutelemaan, että tuossa se on.. Nuunuu nous kutsuttuna makoilemasta, ja kieli pitkällä tötteröllä tuli morjestamaan.. Ei ehkä niin miehisin jäppinen vielä, mutta ehtiihän sitä.. Kakarainenhan se vielä on.. Olisko muutaman viikon ikäinen vasta.. Ja jo sai kantaakseen suurenmoiset odotukset ja suunnitelmat..